Slammer 2/97: Sebu Kuhlberg (osa 2.)
Sebu Kuhlberg / teksti ja kuvat: Kalle Mustonen (osa 2.)
Miten toivot oman lasku-urasi kääntyvän ja kestävän?
Tärkeintä olis, ettäpysyis itse kasassa. Että sais laskea niin kauan, että olis joku muu syy lopettaa, ettei hajoaminen ole se syy, miksi lopettaa.
Surffaat, skeittaat ja lautailet. Kerro hivenen tästä kolmiodraamasta!
Tässä oli vähän taukoa skeitissä ja aloitin noin vuosi sitten uudestaan. Skeitti on mennyt niin paljon eteenpäin, ettei ole oikein pysynyt messissä. Pitäis vaan vähän kehitellä jotain, että pysyis edes vähän perässä. Surffaus taas… Aloitin vuonna -91 eka Norjassa vähän aikaa ja sieltä Hawaijille. Sitä ei oikein pääse tarpeeks harrastaa ja aina sitten kun pääsee, sitä on niin onnessaan.
Tukeeko nämä toisiaan?
Kaikissa mennään poikittain. Muuta etua niistä tuskin on. Tai en mä tiedä. Se on kaikilla vähän omassa päässä, miten ne jutut kelaa ja sen mukaan sitten asioita tapahtuu tai ei tapahdu.
Mitä ajattelet tulevaisuudesta lautailun jälkeen: takaisin kouluun, töihin vai onko suunnitelmissasi hyödyntää lautailukokemuksesi jotenkin tässä bisneksessä?
Koittaa ehkä löytää töitä tästä lumilautailun parista. Täällä on ainakin paljon mielenkiintoista toimintaa. (Huokaa syvään ja jatkaa) En mä sitten tiedä… Toivottavasti sitä ei joudu mihinkään McDonaldsin tiskille.
Sitten joskus jos lapsesi tähtää lautailuammattilaiseksi, mitä ohjeita antaisit, vai kehottaisitko miettimään asiaa vielä uudelleen?
Siinähän lautailee, jos mieli tekee. Kai sitä aina yrittäis jotain neuvojakin antaa.
Monesti painotetaan sitä, että silloin kun lähdetään ammattilaiseksi laskijan pitää myös osata tavallaan markkinoida tuotetta ja olla avoin jne. Kuitenkin, sinä olet varmasti tunnetuin suomalainen lautailija maailmalla ja ainakin Suomessa olet yleensä aika hiljainen. Et pidä turhaa meteliä itsestäsi, vaan vedät aika matalaa profiilia. Eli tarvitseeko laskijoiden sittenkään olla niin “myyviä”, vai oletko sinäkin ulkomailla suulaampi kuin täällä koti Suomessa?
Kaikilla on oma tapansa ja mulla on just vähän tolleen niinku sä sanoit. Et kun Suomessa antaa haastattelun jollekkin paskalehdelle, joka ei tiedä lumilautailusta mitään, niin paska juttuhan siitä tulee.
Jos katsot uraasi taaksepäin ja ajattelet kaikkia menneitä vuosia, niin tekisitkö mitään toisin?
Olisin ehkä laskenut vapaata vähän enemmän (nauraa).
Milloin olet pelännyt laudan päällä eniten?
En mä tiedä… En kai mä ole vielä niin HC mestoilla edes ollut.
Miten vietät aikaasi maailmalla, kun haluat olla hetken yksin ja rauhassa?
Kuuntelen musaa, piirtelen ja pelaan Tero Ainosen kanssa riskiä.
Pystytkö harrastamaan mitään, kun olet kokoajan liikenteessä?
Jonglöörausta. Vähän kaikkea pientä hotelli puuhastelua, piirtämistä, hengailua ja jonglöörausta.
Jos saisit toteuttaa yhden teon ja yhden unelman, mitkä ne olisi?
Yksi teko ja yksi unelma? Mitkähän ne olis… Nyt haluaisi laskea puuteria, eikä olla tuolla jäisessä FIS-paipissa. Se olis teko. Sit kun menee himaan ni olis oma koti johon mennä. Se on mun unelma.
Jos sinun pitäisi kirjeessä kuvailla vieraalle ihmiselle itseäsi ja omaa luonnettasi; miten kuvailisit?
Ööh… Itseäsi, miten sitä voi kuvailla? (Sebu miettii pitkään hiljaa, ja alkaa sitten hekotella) Heh heh hee… Tiedät sä, musta on vaikee tehdä haastattelua, eli käytännössä se tarkoittaa sitä että multa on vaikea saada vastausta just tollaseen kysymykseen (yhteisnaurua)
Viimekerralla kun tein haastattelua siihen Japanilaiseen lehteen, niin sanoit, että odotas vähän… Hmm, silloin naureskelit ja heitit jotain, että “hiljainen ja hölmö” Heh Heh…
No mä meinasin just sanoo, että keskiverto pyöreähkö ääliö. (naurua)
Milloin nauroit viimeksi oikein kunnolla ja mille nauroit?
En mä edes tiedä. Kai tässä vähän välii naureskelee, mut ei kai sillä ole välii mille sitä nauraa. Kaikille pikkujutuille. Sille nyt ainakin kun Tero vetää viskiä ja piirtää tussilla lautaansa.
Mitkä asiat ovat arvokkaimpia asioita elämässäsi?
Perhe, ystävät, tyttökaveri ja elämä ylipäätänsä. (naureskelee) …Saat kyllä faksata tän jonnekin, ennenku tää tulee lehteen.
Joopa joo, selvähän se… Mutta kerrotko nyt ensin, että mitkä asiat maailmanmenossa huolestuttaa eniten?
Venäjän raja. Otsoonikato. Ja kaikki karuimmat aseet.
Miten toivoisit viettäväsi vanhuutesi?
En mä halua olla vanha! Tota ööh… Jossain lämpimässä.
Kun tulet kesällä Suomeen, millaisen loman pyrit viettämään?
Haluaisin hengailla kavereitten kaa, pelata fudista ja tehdä jotain. Kyllä kesällä keksii aina enemmän kuin talvella. Ajelee vaikka pyörällä ja kruisailee.
Kaipaatko matkoilla rauhaa vai miten olet ottanut nää asiat, kun se on kuitenkin aika kovaa “matkalaukkuelämää”?
Niin, tossa oli just neljä sellasta päivää, että tuli lentokoneella johonkin, otti laudan pois pussista, meni mäkeen, laitto laudan takas pussiin ja meni taas lentokoneella johonkin toiseen paikkaan. Seuraavana päivänä taas sama juttu. Onhan se rasittavaa. Nyt mä oon ollu täällä kisapaikalla muutaman päivän, niin kyllä täällä on nyt sitten saanut rauhassa lötkötellä hotellihuoneessa.
Olet joskus sanonut, että ikävintä ammattilaisuudessa on se, että jotkut tunnistavat sinut kadulla. Vieläkö se häiritsee ja miksi se häiritsee?
Ennen ne tunnisti, mut nyt mä ajoin kaljun ja värjäsin kulmakarvat vaaleiksi.
Täh?!
No ei mitään. En mä oikeesti mitään ole tehny. (yhteisnaurua) Ei se mikään ongelma ole, kai… Ellei siitä sitten tule jotain ongelmia.
Onko ketään kenen kanssa et ikinä haluaisi lähteä lautailemaan? Joko siksi, että se on niin hullu laskemaan tai jostain muusta syystä?
Johanilla on tietysti parhaat linjat, niinku esimerkiksi siinä TB5:ssa, mutta kyllä mä sen kanssa lasken, et ei se siitä ole kiinni. Kyllä sitten taas löytyy niin tyhmiäkin jätkiä, joiden kanssa ei oikein jaksais lähteä.
Kun 40-vuoden kuluttua joku lukee kirjaa lumilautailun historiasta, mitä toivot että siihen olisi kirjoitettu Sebu Kuhlbergin kohdalle? Sen lisäksi, että mies, joka veti ensimmäisenä maailmassa paippikilpailussa 1080:sen, sehän siellä ainakin lukee?
Kruisaaja. Ei kai siellä mitään tarttis lukee. Eiköhän se riitä, et siellä vaan lukis nimi. Ei siitä kuitenkaan saisi enää mitään bonuksia.
Mitkä ovat mielstäsi olleet maailman parhaita paikkoja lautailla?
Viimevuonna Jackson Holessa ja Japanissa oli todella hyvä laskea. Paljon puuteria ja hyviä paikkoja. Nyt tänä vuonna täällä ei ole oikein päässy vetää ku on vaan näitä kisoja.
Onko jotain paikkoja joissa haluaisit vielä käydä? Tai paikkoja joissa haluaisit ehdottomasti käydä uudestaan?
Etelä-Amerikka, Alaska ja onhan noita paikkoja… On tää maapallo sen verran iso, että kyllä siinä vähän aikaa menee ku kiertelee.
Mitä toivot elämältäsi jatkossa?
Toivon, että menis hyvin ja ettei se nyt ihan heti loppuis. Löytäis jonku hyvän paikan, johon vois asettua ja kehittäis jotain kiinnostavaa työtä.
Me jätämme Sebun jatkamaan maailmankiertuetta ja toivomme, että hänen realistiset unelmansa vielä jonakin päivänä toteutuvat.
TARHATÄDIN KIRJOITTAMA LUONNEANALYYSI 2-VUOTIAASTA SEBUSTA:
Sebastian on iloinen ja pirteä lapsi, joka osoittaa ponnekkaasti omaa tahtoaan. Tarpeen vaatiessa myös minä-itse periaatteella. Sopeutumisvaikeuksia ei ole, siirtyi Vauvalasta Taaperolaan runsas vuosi sitten. Sebu on ikäisekseen itsenäinen lapsi toiminnoissaan. Kävi itse WC:ssä, riisui ja puki housunsa. Sebu leikkii mielellään yksin. Mielilelu tuntuu olevan polkupyörä, jonka hän yleensä aina pystyi järjestämään käyttöönsä, kun halusi. Tosin sillä seurauksella, että joku toinen parkui hetken päästä menetettyä leluaan. Myös pienet autot olivat Sebun mieleen. Jos lelun lainaaminen toiselta saikin tämän itkemään, Sebu kyllä yritti lohduttaa surevaa ja tarjosi tilalle toista leluaan. Ulkona leikki usein isosiskon ja tämän ystävien kanssa liukumäessä. Välillä haki myös kontaktia aikuiseen ottamalla takinhelmasta kiinni ja viemällä autoja katselemaan
Takaisin nykyaikaan!
Onko teillä kävijöillä jotakin tiettyjä artikkeleita mitä kaipaisitte kaikkein eniten nähtäville? Ja löytyykö Kalle Mustoselta kommentteja tämän haastiksen tiimoilta? Haastamme teidät keskustelemaan!
Kommentit
Powered by Facebook Comments
Aiheeseen liittyen: